36. Kytät

Kylmä. Omenasta tuli mato, sillä mato söi omenaa - nyt se on joka puolella - ja jos se jostain syystä ryömisi ulos minusta, missäs minä sitten olisin nyt, bootseista maailmanloppuun? Nyt se on kaikkialla. Se tapahtui täällä vakausosastolla kuvaillen tarpeitasi ja niitä tosikunniallisia ja hyvin typeriä piirikunnan asukkaita. He työskentelevät pinnan hyväksi tällä osastolla lähetellen nimettömiä fakseja piirikunnan henkilökohtaisille ystäville. Olette myöntäneet puhtaasta kullasta tehtyjä putkia, joita olet käyttänyt faksatessa - piirisihteeri käyttää seksikaupan myyjää tiedonlähteenä teoreettisen analyysin ja muitten insinööritaitojen tutkimuksista. Olet niin pirun kiinni noissa omissa proggiksissasi - haluan myydä sinulle raamatun, en sitä ISOA x-tityn kaks'naamaisuuden kirjaa vaan omani. Puhkesin kyyneliin metrojunassa, kun tajusin, että visioni eivät tule ikinä toteutumaan siinä muodossa kuin nen näen, sillä siinä tapauksessa ei ole nin paljon väliä. On helppo kuolla. Hmmmm... Nämä ajatukset saavat minut aina nälkäiseksi. Kuljin hot dog -kojun ohi ja se tuoksui herkulliselta. Koira, se puri korvani irti. Ei, en käytä rahojani tuohon, se on pehmeä puoleni. Maailma katosi fallisen ajatuksen myötä (kirjoja siellä täällä, taskulaskin pöydällä pitää kummaa ääntä) - kuinka voit ajatella makkaraa kaiken päivää, eilispäivää, huomispäivää - joo, päivää vaan, ostaisin sinapilla ja ketsupilla - sen kuumanpunaiset palaset muuttuvat vihanneksiksi kädessäni. Seinäsuihkuvoiton vakaus tajusi, ettet halua laskua maksettavaksi. Mitään ei ole, paitsi mahdollisuus laittaa sormi jonkun nenään, ja mahdollisesti heitellä kärpäsiä aurinkoa kohti. Saakoot perkele palovammoja... Mutta joka sormeni on mato, nenäni on myös omansorttisensa mato, ja hodari, ja hyönteinen, ja päivyt - ja se johti minut siihen, joka onnistui -

Tässä on minun iso hydrodynaaminen piirisihteerini (sinun on sinun, minun on minun), hyvin suosittu monien laminaalikontrollien keskuudessa: Hän meni pornokauppaan ja lähetti muutamia Buzzin läheisesti suunniteltuja jälleenkiinnittymisaspekteja saadakseen selville, kuka lähetti ja toimitti kuumennetut tutkimusintressit. Olemme tyytyväisiä johonkin erityiseen copyrightiin. Voit käyttää niin monta riviä kuin voidaan painaa laminaarivirtaan, koska kirje tulvi akateemisia toimia St.Louisissa. Nesteosasto kuvailee kaiken mitä ikinä haluatkin. Mutta nyt sillä ei ole väliä - anna tämän masiinan vain mennä ihan vituiksi kerta toisensa jälkeen, putoa sillalta alas (älä odottele mua duuniin huomenna), sillä olen kuolemaisillani ja alan haista, ei sillä ole enää mitään väliä. Pelkään vain, että yhtäkkiä se voisi elää ilman minua jos se - jos se alkaa tehdä asioita omalla tavallaan, muodostettuaan parin brittiläisen mallin mukaan, peläten jenkkejä ja liian myöhään saapuvaa kirjettä. No selvä - muutun suosikkiteeveehahmoksesi, jotta voimme kaikki elää hopearuudulla... Ei sillä todellakaan ole merkitystä. Ei, en minä ahne ole, hyvin onnellinen sen sijaan. Oikein hyvä ilman minua. Kuulin litanian kilometrien takaa, eikä minulla ollut hajuakaan, kuinka se saattoi kantautua korvaani tällaisessa tilanteessa. Joo. Suoraan vatsaan. Se oli kuin yleisen syyttäjän teoreettinen kuvaus, uskoen että näin poliisi sai luvan etsiä laminaareja - turbulenssi loukkasi ystäviä, jotka olivat silloin vielä pelkkiä työntekijöitä, joiden maineet kyselivät heidän erottamisestaan. Poliisi taas - poliisihan tutki turvakamerafilmejä etsien muutosta, joka oli vuotanut yli kuin mikä tahansa virtauksistanne, katsoivat nauhoja nähdäkseen jonkun pahalla tuulella.

Ilmeisestikin majuri George "Buzz" Westfall oli seuraavana erotuslistalla kokeellisen tieteen osastolla. Viime viikolla kaksi piirityöntekijää ja neuvosto ja lehdistön edustajat kritisoivat armeijan rivien virratessa - ja sitten tämän osaston. Silloin Buzz lähetti poliisin hoitamaan yksityisasioita varjoa kasvavassa boksissa. He tunnistivat piirisihteerin: Mekaanikot ja upseeri, niinku, tarttevat luvan ja silleen, ku mun koiralla seisoo vain lauantaisin. Suoraviivainen rajaviiva halkoi piirisihteerin toimistoa, ja uhkaava kirje julkisti valtuutuksen päivänä, jolloin faksi lähetettiin. Lopulta he näkivät kahden identtisen piirisihteerin kutsuvan heitä vaatien laminaariturbulenttien muutosten epälineaarista käyttöä, ja näin kalojen valitus tuli käytettyä. Yksi heistä poltti kaikenlaisia reikiä savukkeella paitaani, käyttäytyen kuin mielipuoli. "Tammipuita", hän kuiskasi. Olin valtavampi kuin olin suojaamattomana. Ihan kuin odotinkin. Sitten syyttäjä luki faksin ja havaitsi, ettei siinä ollut mitään uhkaavaa. Se muistutti lähinnä kuvausta jostakin tyhmästä luokkakokouksesta tai jostain vastaavasta tapaamisesta, ja sitten... Joo, ja sitten oli joku kuvaus, jossa joku tyyppi meni junalla paikasta A paikkaan B. Ei mitään mielenkiintoista, paitsi kuvaus siitä, mitä tämä joku näki junassa, mutta se taitaakin olla jo ihan toinen juttu.

Henry Zalkin